Iso luuta lakaisi

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
  • Keskisuomalaisen lehtiuutinen 15.6.1983

Keski-Suomessa oli aikoinaan useita kymmeniä osuuskauppoja. Määrä vähentyi yhdistymisten myötä, mutta vielä 1980-luvun alussakin itsenäisiä osuuskauppoja Keski-Suomessa oli toistakymmentä. Maakunnallinen osuuskauppa Keskimaa syntyi 10 osuuskaupan samanaikaisen fuusion myötä vuoden 1984 alussa. Vastaavaan tapaan ryhdyttiin ns. alueosuuskauppoja perustamaan myös muualla Suomessa.

Fuusioaalto oli yksi keino pelastaa S-kaupparyhmä poikkeuksellisen syvästä kriisistä, johon se oli edellisellä vuosikymmenellä ajautunut. Oltiin konkurssin partaalla. Pahimmassa vaiheessa tulos oli ryhmätasolla noin 500 miljoonaa markkaa tappiollinen. Vaikeuksilta ummistettiin silmät pitkään, mutta onneksi pieni joukko johtajia ja päättäjiä ymmärsi, että tarvitaan kovia toimia osuuskaupparyhmän pelastamiseksi.  

S-ryhmän nousukauden yksi merkittävimmistä käynnistäjistä oli vuosina 1967-1990 Keskimaan hallituksen jäsenenä ja 1980-luvulla SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtajana vaikuttanut jyväskyläläinen maanviljelysneuvos Seppo Törmälä. Hän otti vahvasti vastuuta ja ajoi uudistusohjelman läpi SOK:n hallintoelimissä aikana, jolloin vastuunkantajien paikoille ei tungosta ollut. Hän oli keskeinen vaikuttaja muun muassa S-ryhmän saneeraajaksi palkatun pääjohtaja Juhani Pesosen valinnassa. Törmälän ansioksi voidaan lukea myös osuuskauppojen omistaman OK-Lihan myyntihinnan huikea nousu: Tuottajain Lihakeskuskunta TLK:n ensimmäinen tarjous OK-Lihasta oli 6 miljoonaa markkaa, mutta lopulta kauppa syntyi 170 miljoonalla markalla.

– Haluan olla vaikuttamassa omalta osaltani siihen, että lähes kaikki voimavaransa hukannut suomalainen suuri kaupparyhmä ja kansalaisjärjestö palautetaan sille talouden ja toiminnan tasolle, mille se suomalaisessa yhteiskunnassa kuuluu. Vain yksimielinen, paikallistenkin näkökohtien yli kokonaisuuden näkevä ja yhteiskunnassa tapahtuneen muutoksen tiedostava kaupparyhmä voi tämän päämäärän tavoittaa, Törmälä vetosi osuuskaupparyhmän päättäjiin.

”Iso luuta lakaisee”, uutisoi  Aamulehti osuuskaupparyhmän uudistuksia. Rakenteelliset muutokset S-ryhmän saneerauksessa olivatkin ennenkuulumattoman radikaaleja. Tärkein ja kiireellisin tehtävä oli taloudellisen aseman parantaminen toimintaa tehostamalla ja suoraviivaistamalla. Elintärkeiksi päätoimialoiksi määriteltiin päivittäis-, erikoistavara-, maatalous- ja rautakauppa. Valtakunnallisten Prisma- ja S-market-ketjujen voimakas kehittäminen alkoi. Vähittäiskauppaan keskittyminen edellytti rahavaroja, joita hankittiin SOK:n teollisuudesta luopumalla. Ratkaisut koskivat Keski-Suomea ja erityisesti Jyväskylän seutua, sillä Vaajakoski oli ollut SOK:n merkittävä teollisuustaajama 1910-luvulta lähtien. Tehtaiden alasajo herätti voimakkaita tunteita ja epäuskoa.

Kovaa vastustusta saivat osakseen myös suunnitelmat osuuskauppaverkoston uusjaosta. Keski-Suomessa ratkaisut kuitenkin syntyivät moniin muihin maakuntiin verrattuna varsin maltillisessa hengessä. Tarvittavat päätökset saatiin SOK:n laatiman toteutusaikataulun mukaisesti Keski-Suomessa kasaan syksyllä 1983. Alueosuuskauppa Keskimaa aloitti toimintansa seuraavan vuoden alussa. Keskisuomalaisia osuuskauppapäättäjiä kannusti yhdistymään Keskimaan poikkeuksellisen hyvä taloudellinen tilanne, mikä selittyi suurimmaksi osaksi Seppälän Prisman menestyksellä.

– Keski-Suomessa SOK-laisten osuuskauppojen markkinaosuus on tähänkin asti ollut yksi maan korkeimpia. Voimien keskittämisen avulla tätä markkinaosuutta tullaan nostamaan, Seppo Törmälä ennakoi Keskisuomalaisessa 15.6.1983.

Ennustus osui enemmän kuin oikeaan. Nykyisin Keskimaan vastuulla on noin puolet Keski-Suomen päivittäistavarakaupasta. 

Kristiina Tammitie
Jyväskyläläinen vapaa toimittaja kirjoitti mm. Keskimaan juhlavuoden aikana 100 tarinaa Keskimaasta. Keskimaan ajankohtaisia juttuja löydät blogin lisäksi Sinun Etusi -lehdestä ja Keskimaan henkilöstölehdestä.