Millä eväillä kohti uutta vuosisataa?

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
  • Simo Kutinlahti ja Antti Määttä

Tavallisesti historiatutkimus päättyy nykyhetkeen. Keskimaan 100-vuotishistoriakirjan kirjoittaja Jorma Wilmi halusi mennä pitemmälle ja luodata teoksen lopussa osuuskaupan tulevaisuutta uuden vuosisadan kynnyksellä. Alla olevat lainaukset ovat Keskimaan toimitusjohtajan Antti Määtän ja hallintoneuvoston puheenjohtajan Simo Kutinlahden pohdintoja siitä, mihin osuuskauppa on menossa.

Väestökehitys

Keski-Suomi on kuulunut niihin harvoihin maakuntiin, jotka ovat olleet muuttovoitollisia. Väestö jatkaa keskittymistään Jyväskylään ja sen lähiseudulle.

– Meillä on paljon väestöltään edelleen harvenevia reuna-alueita, joten polarisoituminen jatkuu. Lukuun ottamatta bensaa ja ruokaa, kaikki muut palvelut ovat siirtyneet Jyväskylään ja sen lähiseudulle. Iso kysymys on, millä tavalla kaupan palvelut voidaan jatkossa hoitaa ennestään harventuvan asutuksen seuduilla.

– Tuloerojen perusteella meidän keskisuomalaisten on välttämätöntä ratkaista asioitamme eri tavoin kuin paremmin ansaitsevien. Omatoimisuus luo pohjaa kilpailukyvylle. Vahva, tehokkaasti toimiva maakuntaosuuskauppa on tässä ajattelussa hyvä ratkaisu.

Kansainvälistyvä kauppa

Kauppa kansainvälistyy myös Keskimaan kotimaakunnassa. Kilpailu kovenee verkkokaupan ja ulkomaisten ketjujen vuoksi etenkin käyttötavarakaupassa. Ympäri maailmaa tuotetut ja myydyt tuotteet ovat kätevästi ulottuvilla, mikä erityisesti maaseudulla helpottaa elämää merkittävästi. Kuluttajat risteilevät verkkokaupan ja perinteisen kaupan välillä.

– Kun elintarvikekauppakin on kansainvälistynyt, lyödään koko ajan päälle kansainvälisellä sortimentilla. Meillä valikoimista 80 % on kotimaista. Me kilpaillaan kotimaisilla tuotteilla, mutta hintapaine on koko ajan kansainvälisissä tuotteissa, kun asiakkaat oppivat niihin. Tuleeko tässä kehityksessä kotimaisesta tuotteesta lähinnä luomutuote, todellinen priimatuote, vai pystyykö se pitämään volyyminsa? Suomi on Euroopassa niitä harvoja maita, joissa asiakkaiden itsensä luoma rajasuoja on niin kova, että kotimaisuusaste on korkea.

Vaativa kuluttaja

Kuluttamisen nouseva trendi on shoppailun tuottama elämyksellisyys.

– Suurten ikäluokkien jälkeen syntynyt seuraava ikäluokka, viisi- ja nelikymppiset, ovat ikäluokka, joka ensimmäisenä on oppinut ostamaan palveluja vähän enemmän. Keski-Suomi on korkeasti koulutetun väestön maakunta, jossa väki tulee suurelta osin keskittymään ja asumaan tyypillisesti Jyväskylässä ja sen lähiöissä. Lähiöiden lapset ovat meidän tulevaisuuden keskeinen asiakaskunta.

– Jyväskyläläinen ei ehkä ole kovin innokas shoppailemaan, mutta hän on aika kova käyttämään ravintolapalveluja. Väestö on nuorekasta, urbaania kaupunkilaista, joka käyttää palveluja juuri tällä tavalla. Prismoista, Citymarketeista, Sokoksista ja muista tavarataloista on tullut nykyajan toreja.

– Meitä edeltävä sukupolvi meni markettiin, kun oli jokin tarve. Tässä on kulttuurisesti suuri ero, että lähdetään huvittelemaan ostamalla.

Hinta ratkaisee

Hinnan merkitys kasvaa arkisissa ostoksissa sekä päivittäis- että käyttötavarakaupassa. Kuluttaja voi tutkia tuotetta kivijalkakaupassa, mutta tilata sen edullisemmin verkkokaupasta.

– Hinta ratkaisee jatkossa entistä enemmän. Kaupan on oltava edelleen koko ajan kriittinen kustannusrakenteeseensa ja kaikkiin asioihin, jotka maksavat. Pitää pudottaa hintoja. Volyymin kasvu tuo takaisin ainoastaan kolmasosan, ja kaksi kolmasosaa pitää säästää. Ne, jotka ovat päättäneet jatkaa nykymallilla, kohtaavat hitaan ja tuskallisen kuoleman. Ikinä ei tule palaamaan entinen tilanne.

Uusille toimialoille?

Osuuskauppojen välillä erot kärjistyvät: toiset operoivat ostovoimaltaan kasvavilla toimialueilla, toiset kuihtuvilla. Olisiko Keskimaan syytä pohtia uusia toimiala-avauksia?

– Terveyspalvelujen yksityistäminen on ihan luonteva asia.  Kun julkinen talous vähentää rooliaan, näkyvissä on hyvä bisnesmahdollisuus yksityisille toimijoille. Mutta osuuskaupan on harkittava tarkoin,

mihin se lähtee mukaan, jos lähtee lainkaan. Jos lähtisimme mukaan hoiva-alalle, joutuisimme laittamaan siihen pääomaa, jota olemme keränneet muusta liiketoiminnasta. Se riskeeraa vanhaa, kannattavaa liiketoimintaa.

– Voi sanoa, ettei meille istu hyvin sellainen liiketoiminta, joka vaatii pitkälle vietyä yksilöllistä palvelua. Me olemme hyviä prosessinomaisessa myynnissä.

Osuuskaupalla on kasvot

Miksi ihmiset haluavat olla osuuskaupan asiakkaita? Taloudellisen hyödyn saaminen on ehdoton ykkösasia. Seuraavaksi nousee tuotteiden ja palvelujen saavutettavuus. Maakunnallinen toimija luo tulevaisuudenkin kuluttajan kaipaamaa turvallisuutta. Yrityksellä on kasvot. Työtä tehdään ihmisten tarpeita eikä sijoittajien voittoja varten.

– Täytyy lähteä miettimään meidän perusasiakasta. Hänellä on hieman niukka toimeentulo ja arjen pyörittämisessä paljon haasteita. Tämä lähtökohta on hyväksyttävä, että hatusta heittäen 98 prosenttia  asiakkaista on meillä mukana puhtaasti hyötymistarkoituksessa. Ja sitä varten aikoinaan osuuskauppa onkin perustettu. Meidän pitää järjestää palvelut sitä kohti, että ihminen hyötyy palvelujamme käyttäessään.

– Meillä voisi olla vahvempi etu läpinäkyvyydessä ja vuorovaikutuksessa kuluttajien kanssa. Se menee osuustoiminnan puolelle ja on selkeä haaste tulevaisuudelle. Sitä voisimme kehittää ihan uudelle tasolle meidän viestinnässä.

– Hyöty tulee saavutetuissa arjen palveluissa. Osuuskaupan kilpailuetu vahvistuu, kun saamme toimintamme tuntumaan hyvältä ja tärkeältä.

Kristiina Tammitie
Jyväskyläläinen vapaa toimittaja kirjoitti mm. Keskimaan juhlavuoden aikana 100 tarinaa Keskimaasta. Keskimaan ajankohtaisia juttuja löydät blogin lisäksi Sinun Etusi -lehdestä ja Keskimaan henkilöstölehdestä.