Prisma-henki syntyi hetken ahdingosta

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
  • Kauppaviesti 22.2.1973

Suomen ensimmäinen Prisma Jyväskylän Seppälässä teki ensimmäisenä täytenä toimintavuotenaan voitollisen tuloksen. Menestys ei kuitenkaan tullut täysin vailla henkisiä koettelemuksia. Keskimaan Prisma-uskosta otettiin mittaa vuoden 1973 tammi-helmikuussa, kun avauksen alkuhuuma oli ohitse ja arki alkoi todenteolla tuntua. Kilpailijoiden julkaisemat valokuvat tyhjästä pihasta ja aulasta talvisena arkipäivänä eivät luonnollisestikaan nostaneet tunnelmaa. Tukon Kauppaviestissä 22.2.1973 otettiin täysi vahingonilo irti jutulla, joka oli otsikoitu ”Ja hiljaisuus oli suuri”. Lyhyessä tekstissä ilkuttiin, että ”Kiitos, ettei Prisma ole kuvaajan omistuksessa. Rahapussin pitää olla melkoisen paksu, ennen kuin moista pinta-alaa tavaroineen kykenee ylläpitämään”.

– Tuolloin luotiin perustaa Prisma-hengen syntymiselle.  Yhteinen ”hätä” oli yhdistävä tekijä.  Johtaja Erkki Parikka jaksoi innostaa ja kannustaa.  Esimiesporukalla alettiin rakentaa ja kehitellä markkinointitoimenpiteitä, tapahtumia ja tarjouksia. Possua myytiin Sikapäivillä puolikkaina ja vartteina, juustoa Juustokuu-teemalla, limppareita sekä talous- ja wc-paperia rekasta suoraan. Kerran tuli rekka rypäleitä Bulgariasta, kuvailee Seppälän Prisman myymälätarkastajana vuonna 1972 Keskimaa-uransa aloittanut Veijo Karhula. Myöhemmin hänestä tuli Jyväskylän Prismojen johtaja ja sen jälkeen Keskimaan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja.

Seppälän Prisman valikoimissa oli alkuaikoina noin 3 500 tuottetta. Valikoimissa suosittiin isoja erä- ja pakkauskokoja. Edullinen hinta oli keskeisin kilpailuvaltti.  

– Prisman liikeidea oli tuolloin jotain uutta ja erilaista mihin asiakkaat olivat tottuneet. Rajatut valikoimat, edulliset tarjoukset ja hintataso, pitkälle viety itsepalvelu, ennalta pakatut liha- vihannestuotteet ja laajat ilmaiset pysäköintitilat olivat asiakkaille uusia asioita. Myös käyttötavaroiden puolella oli vastaava hintakeskeinen toimintatapa. Markkinointitapahtumiin pyrittiin hankkimaan hintaan vetoavia ja usein olemassa olevista valikoimista poikkeavia tuotteita.  

Tapahtumissa Jyväskylään marssitettiin oman aikansa tähtiesiintyjiä. Vierailijoiden joukossa nähtiin muiden muassa Esa Pakarinen, Tapio Rautavaraa, Jukka Kuoppamäki, Ritva Oksanen, Paula Koivuniemi, Vesa-Matti Loiri, Vieno Kekkonen, Brita Koivunen, Annikki Tähti, Erkki Junkkarinen, Matti ja Teppo, Tapani Kansa, Katri Helena ja Arja Koriseva. Ylivoimaisesti vetovoimaisin oli kehonrakentajana menestynyt Kike Elomaa.  Prisma oli revetä liitoksistaan, kun kaikki kynnelle kykenevät halusivat nähdä mestarin ihka elävänä.

– Jotkut heistä ovat jääneet erityisesti mieleen. Esa Pakarinen halusi osan palkastaan valkoisena lakanakankaana. Hän joi kahviossamme hopeateetä, eikä muistanut jättää Severi Suhosen peruukkia narikkaan. Tapani Kansa oli hyvin tarkka orkesterinsa pukeutumisesta ja vahti, että kaikilla oli vaatteet viimeisen päälle prässissä lavalle mentäessä. Erkki Junkkarista piti puolestaan rajoittaa, kun hän olisi laulanut vaikka koko päivän yhteen menoon, Veijo Karhula kuvailee.  

Kristiina Tammitie
Jyväskyläläinen vapaa toimittaja kirjoitti mm. Keskimaan juhlavuoden aikana 100 tarinaa Keskimaasta. Keskimaan ajankohtaisia juttuja löydät blogin lisäksi Sinun Etusi -lehdestä ja Keskimaan henkilöstölehdestä.