Sääli vähäpukeisia tyttöjä ja Keskimaan toimitusjohtajaa

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
  • Avajaisparaati Prisman avajaispäivänä

Prisman rakentaminen Jyväskylän Seppälään oli 1970-luvun alussa hyvin kauaskantoinen hanke. Keskimaan toimitusjohtaja Pekka Prättälä ajoi läpi Jyväskylän ensimmäisen ja yhden Suomen ensimmäisistä automarkethankkeista, vaikka sillä riitti epäilijöitä monella suunnalla.

Nyt jo eläkkeellä oleva Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen kertasi automarketien jyväskyläläishistoriaa lehdessä 9.5.1996. Tuossa vaiheessa Jyväskylässä oli jo Seppälän Prisman lisäksi Keljossa sekä Prisma että Citymarket. Suunnitteilla oli Euromarket Palokkaan.

Risto Pynnösen Näkökulma-artikkeli kuului näin:

”Automarkettien tulo Jyväskylään alkoi 1970-luvun alussa salaperäisestä yhdestä kirjaimesta. Olin tuolloin kunnallistoimittajana ja jo tottunut siihen, että suuri uutinen piiloutuu johonkin numeroon tai kirjaimeen, joka on kätketty kaavamuutoksiin. Niin tässäkin tapauksessa.

Kaupunginvaltuusto sai nopeasti eteensä harvinaisen mitäänsanomattoman kaavamuutoksen, jossa teollisuusalueeksi pyhitetyllä Seppälän alueella SOK:n omistama tontti muutettiin teollisuustontista teollisuuden ja kaupan tontiksi. Mitään perusteluita ei löytynyt mistään. Kaavassa oli vain yksi pieni muutos.

Valtuusto hyväksyi enempiä kyselemättä kaavan. Illan aikana etsimme tuntitolkulla tietäjää salaperäiselle kirjaimelle yhdessä taloustoimittaja Pentti Kiipulan kanssa. SOK:n ja Keskimaan väki vaikeni tai "ei tiennyt". Loppujen lopuksi meille selvisi, että kyseessä on Suomen ensimmäisen automarketin kaava.

Oli makeata kertoa valtuustolle, mitä he olivat edellisiltana päättäneet. Nimittäin luultavasti kommunistit ja osa demareista eivät olisi nielaisseet ehdotusta — jos olisivat tienneet. Tämän tiesi kourallinen yritysten ja kaupungin johtoa, joka pelasi asiassa kaupungin ylimmän päättävän elimen, kaupunginvaltuuston, jäähylle.

Ehkä nyt on aika kertoa, kuka salaisuuden meille kertoi. Hän oli kauppaneuvos Erkki Luoto, joka oli Keskimaan kanssa kilpailevan, silloin suuren E-liike Mäki-Matin toimitusjohtaja. Ja istui valtuuston puheenjohtajana päättämässä kaavasta. Eikä puhua pukahtanut edes puoluetovereilleen (sd). Mutta tiesi prikulleen kilpailijan suunnitelmat.

Satu Östringin kaunotarjoukkue ja soittokunta johdattivat ostajat paraatissa keskustasta Seppälään koleassa säässä syksyllä 1972. Oli mielenkiintoista todeta, että kaupalliset asiantuntijat säälivät kahta asiaa. Satua tyttöineen, jotka puolialasti kärvistelivät kylmyydessä ja Pekka Prättälää, jolle veikattiin Prismansa kanssa suuruudenhullun hautajaisia. Suurin osa tietäjistä uskoi puoteihin. Eipä silti, monet asiantuntijat olivatkin puotipuksuja.

Ei tullut hautajaisia. Tuli rahapaja. Eikä kestänyt kauan, kun kaikki suuret olivat etsimässä lisää markettien paikkoja Jyväskylästä. Ainakin jossain vaiheessa esillä olivat Tourula, Keljo, Kuokkala, Palokka ja Vaajakoski. Etupäässä kuitenkin kaupungin sisäpuolella.

Kaupunki yritti aluksi padota rakentamista sillä, että kaikki jyvitettäisiin tasapuolisesti kaikille. Tämä johti siihen, että kaavat eivät valmistuneet ajoissa tai sitten niistä riideltiin niin pitkään, että kukaan ei päässyt rakentamaan. Sinänsä kaupungin poliitikot olivat ihan oikeassa: marketit tyhjentävät lähiseudun palvelevista kaupoista ja aiheuttavat välillisesti työttömyyttä. Mutta kun tappi on kerran vedetty tynnyristä, niin sitähän ei enää takaisin panna ennen kuin viimeinenkin markka on puserrettu ulos.

Prisman jälkeisistä suunnitelmista ja kähminnöistä voisi kirjoittaa jännäreitä, kunnallispolitiikan oppikirjoja ja irviviä pakinoita. Loppujen lopuksi jäljelle on jäänyt yksi menestystarina: Pekka Prättälä, jonka visio Prismasta syttyi matkalla Amerikoissa.”

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Kristiina Tammitie
Jyväskyläläinen vapaa toimittaja kirjoitti mm. Keskimaan juhlavuoden aikana 100 tarinaa Keskimaasta. Keskimaan ajankohtaisia juttuja löydät blogin lisäksi Sinun Etusi -lehdestä ja Keskimaan henkilöstölehdestä.