Se on loppu nyt

Käyttäjän Pinja Takanen kuva
  • Solo Sokos Hotel Paviljonki

Viimeisiä tunteja viedään. Ja mikä parasta, viimeinen tehtäväni on kirjoittaa kuluneista kahdesta viikosta. Minun kaksi viikkoa kesäsomettajana ei ollut yhtenäinen pötkö, vaan omien menojen vuoksi siirsimme toisen viikon tälle Heinäkuun loppupuolelle.
Ensimmäinen työviikko alkoi heti koulujen päätyttyä. Kesäkuun alkumetrit vietin Keskimaa-avainnauha kaulassani, toimistossa sekä keskustassa pörräillessä, juttuja tehden kesäsomettaja kaverini Nooran kanssa. Aluksi kaikki oli hieman jännittävää, tämä oli minun ihka ensimmäinen kesätyöpaikka. Enää ei ollut kyse tet-viikoista, joita vietin kaverini kanssa työskennellen. Nyt oltiin ihan oikeissa kesätöissä, uusien ihmisten ympäröimänä.

Toimistoon saavuttuamme kävimme eka papereita läpi, jonka jälkeen saimme työpuhelimet ja muistivihkot. Siitä sitten ensimmäiseen työtehtävään, joka oli postaus itsestä, tänne samaiseen Keskimaan blogiin. Täältä sen löytää kun vähän selailee. Kuitenkin, kuvia mentiin ottamaan Nooran kanssa, joista tuli melko totisia. Onneksi seuraavana päivänä Instagramiin postaamamme kuva ei ollut laisinkaan samaa maata.

Viikko kului tosi nopeasti, ideoitakin pursusi päässä vaikka ja millä mitalla. Saimme mielestämme mahtavan idean, joka oli videomateriaalia. Siinä kerroimme, mitä keskustassa voi tehdä. Toteutus ei ollut ehkä niin hieno kuin kuvittelin, mutta jotakin Youtubeen päätyi silti. Muokkaaminen oli aluksi vaikeaa, ja muutenkin Macin käyttäminen. Sen opetteluun kului hieman aikaa, mutta nyt se sujuu jo aikalailla kuin liukuhihnalta.

wp_20150602_12_55_46_pro.jpg

Toinen vähän isompi projekti oli haastattelu kesätöistä. Juoksimme ympäri keskustaa Keskimaan toimipisteissä, ja silmät tarkkoina yritimme bongailla vihreäpaitaista väkeä. Kolmesta paikasta löysimmekin heitä, kesätyöntekijöitä. Uhreiksi pääsi Hesburgerissa, S-marketissa ja Amarillossa kaksi viikkoa työskentelevät nuoret. Jos kiinnostaa lukea tämä teksti, niin sekin löytyy täältä Keskimaan blogista.
Minusta tämä tehtävä oli hauska tehdä. Oli jännä olla haastattelijana, ja vielä samalla vuosiluvulla syntyneiden kesken. Silti onnistuimme hyvin kyselyssä ja muutenkin jutun tekemisessä. Oli myös kiva kuulla, mitä kaikkia kesätyötehtäviä eri toimipisteissä oli.

windows_phone_20150604_11_20_22_pro.jpg

windows_phone_20150604_10_40_55_pro.jpg

Niin kuin työn tavoitteissa lupailtiinkin, niin saimme tietoa Keskimaasta ja sen toimipisteistä. Yksi päivä meni nimittäin kierrellessä Sokos hotelleissa. Kamera kädessä ja korvat höröllä menimme kerroksesta toiseen ja huoneesta huoneeseen samalla räpsien kuvia ja kuunnellen, mitä meille kerrottiin. Oli hienoa nähdä Jyväskylän hotelli kattaustakin, kun täällä asuessa hotelli huoneen varaaminen ei tule heti mieleen.

Ensimmäisen viikon viimeinen päivä koitti. Pääsimme mukaan yhteen kokoukseen, jossa aiheena oli sosiaalinen media. Siellä selitettiin somen toimintaa ja somessa käyttäytymistä ja sen sellaista.
Kokouksen jälkeen pääsimme tekemään aivotyötä pähkäillessä, miten ABC tavoittaisi nuoria paremmin. Muistivihkoon rupesi pikkuhiljaa tulemaan lyijykynän jälkeä. Ideoita tuli laidasta laitaan, enimmäkseen tarjouksista koostuvia sellaisia.

windows_phone_20150729_11_26_47_pro.jpg

Neljä päivää sitten, kun taas ilmestyin kuukauden jälkeen toimistolle, sain heti tehtävän lähteä pois täältä. Se ei kumminkaan ollut mikään häätö tai töiden lopettaminen, vaan pääsin liimailemaan tarroja ympäri keskustaa. Sunset Park –tarroja jäi matkan varrella  pylväisiin, penkkeihin, seiniin ja roskiksiin. Niitä en liimaillut sinne luonnontuhoamiset mielessä, vaan kilpailua varten. Instagram kilpailu starttaakin tänään, joten lisätietoa voit katsoa Sunset Parkin Instagram tililtä.

Tiistai kuluikin taas kirjoittelun merkeissä. Tubecon miittikiertue tulee 8.8. tänne Jyväskylään, ja rantautuu Palokan ABC:lle. Siitä sain kelpo aiheen raapusteluun. Tubettajista piti etsiä jotain tietoa, jotta ihmiset tietäisivät, keitä ABC:lle oikein ilmestyy. Aikaa meni videoita tapittaessa, ja niistä tietoa etsiessä. Kuviakin oli joidenkin osalta hankala löytää. Melkein kuusi tuntia sain pyörähtämää tätä projektia tehdessä. Kirjoittaminen on minulle melko helppoa ja mukavaa puuhaa, joten tämäkin tehtävä oli oikein mieleinen, niin kuin oikeastaan kaikkia, mitä olen töissä tehnyt.

Keskiviikko ja torstai menivät Sunset Park –julisteita kiinnitellessä, ja kilpailujen sisältöä miettiessä. Teimme paria kisaa varten jo julkaisutekstit, ja saimme pähkäillä päämme puhki kisoihin liittyvien asioiden suhteen. Silloin kun päässä ei liiku mitään, ja yrittää vain keksimällä keksiä, ei aikaan saa mitään järkevää. Näin minulle jossain vaiheessa kävi. Onneksi saimme yhteistoimin pisteen päätökselle.
Tänään, eli perjantaina, olemme muokanneet kilpailun esittelyvideota. Siihen vierähti helposti päälle kolme tuntia, kun muokkaillessamme vaihdoimme mielipidettä parin minuutin välein. Lopputulokseen olin tyytyväinen.

Työjakso oli juuri sellainen kuin kuvittelinkin, eli minun mieleeni oikein onnistuneet kaksi viikkoa. Tässä tavoitteita ja ennalta mietittyjä työtehtäviä lukiessani huomasin, että vain pari juttua jäi tekemättä. Ja nekään eivät johtuneet ajan loppumisesta tai vastaavasta. Enimmäkseen aurinkoisten päivien puutteesta. Mutta puuhaa on riittänyt, ja mukavaa sellaista. Ehkä parasta on ollut kuvata ja muokata videoita, koska sitä ei tule kotona paljoa tehtyä. Suurena plussana oli myös mukavat työtoverini, joiden jutuille sai nauraa päivästä toiseen.Suosittelen tätä kesäsomettaja pestiä hymy huulilla kaikille ensivuonna peruskoulusta pääseville, jos tämä työnimike saa kunnian jatkaa toimintaansa tulevaisuudessakin.

Kategoria: