Vihreäpaitaisten väijymistä

Käyttäjän Pinja Takanen kuva
  • Viola

Me kesäsomettajat kävimme kurkkaamassa parin Keskimaan toimipisteen tiloja, ja törmäsimme muutamaan sielunkumppaniimme eli kesätyöläiseen. Totta kai käytimme tilannetta hyväksi ja päätimme nakittaa heitä muutamalla kysymyksellä, liittyen heidän kesäduuniinsa. Tilanne tuli heille ehkä vähän yllätyksenä, mutta silti saimme heiltä hyviä vastauksia. 

Ensimmäisenä päädyimme Sokoksen Hesburgeriin, josta bongasimme Keskimaan logoa koristavaan vihreään paitaan pukeutuneen pojan, jonka nimeksi selvisi Tuomas. Hän oli vasta toista päivää hommissa, ja hän vastasi iloisin mielin ja reippaasti keksimiimme kysymyksiin. Hän kertoi hakeneensa kesätöitä juuri Hesburgerista, koska hänen kaverinsa olivat ehdottaneet sitä, ja kertoneet sen olevan hyvä paikka, joka omaa hyvät työntekijät. Hän oli luottanut onneensa, ja oli hakematta mihinkään muualle. Onni tosiaan potkaisi, ja hän sai työn, jossa hän ei ollut ainakaan vielä joutunut kärsimään tylsyydestä. Hän pienen mietiskelyn ja epävarmuuden jälkeen kertoi odottavansa parilta viikolta ainoastaan paljon töitä. Niitä hän oli kyllä saanut tehdä, toastit ja salaatit olivat hänen käsialaansa, niin kuin puhtaat pöydät ja lattiatkin. 

wp_20150602_11_51_03_rich.jpg

Aluksi tarkoituksenamme oli mennä kuvaamaan S-market Kolmikulman uutta salaattibaaria, kunnes törmäsimme työn touhussa olevaan Ilmariin. Olimme saavuttamassa häntä, kunnes hän jo tukka hulmuten viiletti seuraavaa hyllyä täyttämään. Pian kuitenkin saimme vedettyä häntä hihasta ja kysyimme, että onko hänellä hetki aikaa vastata kysymyksiimme. Hieman epäröityään hän lämpeni idealle, ja rupesi vastailemaan hommia samalla paiskien. Hän kertoi, että hänen oli pakko hakea kesätöitä, mutta suurempia syitä hän ei kertonut. Hän sanoi myös hakeneensa muualle, mutta tänne hän oli päätynyt. Henkilökunta on hänen mielestä mukavaa, ja kaikki työntekijät ystävällisiä. Ilmari kertoi odottavansa tältä parilta viikolta sitä, ettei työt lopu kesken. Hän vielä kertoi täyttäneensä hyllyjä, ja tuumasi että kyllä niitä täyttää sen kaksi viikkoa.

wp_20150602_12_42_15_pro.jpg

S-marketilta poistuttuamme, kävelimme Amarillon ohi, ja ajattelimme käydä vilkaisemassa, löytyykö sieltä yhtään kesätyöntekijää. Onneksemme löysimme keittiön ovien takaa tiskien kimpussa olevan Violan, jolta liikeni meille hetki aikaa. Istahdimme Amarillon mukavasti sisustettuun ruokasaliin, ja jututimme hetken Violaa. Hän kertoi haluavansa festareille, mutta äidin kieltäydyttyä maksumiehenä olemisesta, hän oli päätynyt koneen ääreen kirjoittamaan työhakemusta. Kauppoihinkin hän oli laittanut hakemusta, mutta ne eivät tuottaneet tulosta. Sen sijaan hänen listallaan ykköstyöpaikkana ollut Amarillo otti hänen onnekseen yhteyttä. Parin viikon työllä hän uskoi saavansa rahat kasaan, ja lisäksi rutkasti työkokemusta. Päällimmäisenä tekemistään töistä, hänelle tuli mieleen tiskaaminen ja pöytien pyyhkiminen. Henkilökunta oli hänenkin mielestä oikein mukavaa. Hän suosittelisi töitä Amarillosta ravintola-alasta kiinnostuneille, mutta olisi itse halunnut myöhemmin mietittyään ennemmin hotelliin työskentelemään.

wp_20150602_12_55_48_pro.jpg

Meistä somettajista oli mielenkiintoista ja hauskaa haastatella muita kesätöitä paiskivia nuoria. Lisäksi siitä teki entistä jännempää, kun saimme tutustua erityylisiin työpaikkoihin, joten kesätyöntekijöiden hommatkin olivat erilaisia. Tuntui ehkä hieman oudolta olla haastattelijan tossuissa, kun aiemmin on saattanut joutua vain haastateltavaksi. Kaikissa työpaikoissa näytti olevan oikein mukavat tunnelmat, joihin voisi itsekin mennä puurtamaan hyvillä mielin, mutta kyllä tämä kesäsomettajatyö talsii meidän mielestämme kaikki muut alleen. Mielipiteemme tässä asiassa saattaa johtua mielenkiinnon kohteistamme, jotka ylläripylläri ovat jokaisella erilaiset.  

Terveisin kesäsomettajat, Noora ja Pinja

Kategoria: