100 tarinaa

Jou 31, 15

Tavallisesti historiatutkimus päättyy nykyhetkeen. Keskimaan 100-vuotishistoriakirjan kirjoittaja Jorma Wilmi halusi mennä pitemmälle ja luodata teoksen lopussa osuuskaupan tulevaisuutta uuden vuosisadan kynnyksellä. Alla olevat lainaukset ovat Keskimaan toimitusjohtajan Antti Määtän ja hallintoneuvoston puheenjohtajan Simo Kutinlahden pohdintoja siitä, mihin osuuskauppa on menossa.

Väestökehitys

Keski-Suomi on kuulunut niihin harvoihin maakuntiin, jotka ovat olleet muuttovoitollisia. Väestö jatkaa keskittymistään Jyväskylään ja sen lähiseudulle.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 29, 15

Keskimaassa omistajien vaikutusmahdollisuuksia on tällä vuosikymmenellä viety yhä vuorovaikutteisempaan suuntaan. Vaikuttaminen on entistä helpompaa ja nopeampaa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 27, 15

Marraskuussa tuli 16 vuotta siitä, kun Keskimaa osti Jyväskylän Työväenyhdistyksen omistaman Jyväskylän Teatteriravintolat Oy:n liiketoiminnan. Alvar Aallon suunnittelemassa työväentalossa sekä viereisissä liiketiloissa on Keskimaa-vuosina toiminut monenlaisia ravintoloita.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 21, 15

S-mobiili on helppokäyttöinen älypuhelinoivallus, jossa yhdistyvät kaikki osuuskaupan omistajuuden edut täydennettynä mobiilipankilla. Keskimaan omistajista oli marraskuun lopussa 11,23 % ladannut ja ottanut käyttöön S-mobiilin. Omistajamäärään suhteutettuna Keskimaan omistajat ovat Pirkanmaan Osuuskaupan sekä Osuuskauppa HOK-Elannon jälkeen kolmanneksi innokkaimpia S-mobiilin käyttäjiä. Määrä kasvaa sitä mukaa, kun tietoisuus S-mobiilin sisällöstä ja eduista lisääntyy.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 18, 15

Seppälän Prisman avaus 22.11.1972 oli suuren luokan tapahtuma Jyväskylässä. Rakentamisen kokonaiskustannukset olivat kuusi miljoonaa markkaa, joka tuohon aikaan oli huimaavan suuri rahasumma. Kiinteistöä kuvailtiin ”ällistyttävän suureksi hehtaarihalliksi”.

– Panimme merkille, että yleisön ensi silmäykset liikkeen valtavaan kokoon olivat hämmentyneet, jotka kuitenkin nopeasti vaihtuivat ihmetykseen – jo on valinnan varaa, kuvaili Jyväskylän Ympäristölehti.

(Prisman myyntiala oli 3 500 neliötä, eli saman verran kuin tällä hetkellä on S-market Vaajalassa).

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 17, 15

Seppälän Prisman täyttäeessä 2000-luvun alkupuolella 30 vuotta, kutsuttiin Prisman jo eläkkeelle siirtyneet pitkäaikaiset työntekijät muistelemaan menneitä saman pöydän ääreen. Senioreita yhdisti tunne siitä, että Prisma oli mahdottoman mukava työpaikka, jossa työntekijöiden yhteishenki ja yrittämisen halu olivat varsinkin alkuvuosina vertaansa vailla.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 15, 15

Seppälän Prismassa palveli 1970-luvulla kioski, josta myytiin muun muassa kosmetiikkaa, lehtiä, karamelleja, tupakkaa ja kukkia.

– Me opimme tuntemaan asiakkaat ja heidän toiveensa. Yksi asiakas pyysi esimerkiksi aina  kommunistinorttia ja toinen huusi jo kaukaa, että ”tervaa”, kioskissa asiakkaita pitkään palvellut Irma Routti muisteli Prisman 30-vuotisjuhlien alla.

Kun tuotteet pyydettiin tiskin yli, kuulovirheitä välillä sattui.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 14, 15

Suomen ensimmäinen Prisma Jyväskylän Seppälässä teki ensimmäisenä täytenä toimintavuotenaan voitollisen tuloksen. Menestys ei kuitenkaan tullut täysin vailla henkisiä koettelemuksia. Keskimaan Prisma-uskosta otettiin mittaa vuoden 1973 tammi-helmikuussa, kun avauksen alkuhuuma oli ohitse ja arki alkoi todenteolla tuntua. Kilpailijoiden julkaisemat valokuvat tyhjästä pihasta ja aulasta talvisena arkipäivänä eivät luonnollisestikaan nostaneet tunnelmaa. Tukon Kauppaviestissä 22.2.1973 otettiin täysi vahingonilo irti jutulla, joka oli otsikoitu ”Ja hiljaisuus oli suuri”.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 13, 15

Keskimaassa käynnistettiin reilu vuosi sitten kaikkia toimipaikkoja ja jokaista keskimaalaista koskeva, useita vuosia kestävä Meidän Keskimaa –kehittämisohjelma. Sen avulla halutaan parantaa arkipäiväistä palvelua kaupoissa, liikennemyymälöissä, ravintoloissa ja hotelleissa.

Pyrkimisen sijasta ohjelmassa korostetaan aikaansaamista ja asiakkaalle näkyviä, konkreettisia muutoksia arjen keskellä. Palvelujen kehittämisestä tehdään uuden toimintatavan avulla entistä suunnitelmallisempaa ja systemaattisempaa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 13, 15

Keskimaa nousi pari vuotta sitten Keski-Suomen suurimmaksi yksityiseksi työnantajaksi. Keskimaalaisia oli syyskuun lopussa aktiivisessa työsuhteessa 1 766.

Keskimaassa työilmapiiriä mitataan vuosittain työyhteisötutkimuksella. Syksyllä toteutetussa vuoden 2015 tutkimuksessa keskimaalaiset antoivat työnantajalleen yleisarvosanaksi AA+ eli hyvä+.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 12, 15

Keskimaan lähes kaikki toimipaikat lahjoittavat myymättä jääneitä elintarvikkeita ruoka-apuun. Eniten ruokaa lahjoitetaan joulun aikaan.

Keskimaan ruokakaupoissa hävikinhallintaan ja toimivaan tavarapeliin on satsattu hyvin tuloksin. Silti aina jotain jää myymättä senkin jälkeen, kun parasta ennen –päivättyjen sekä viimeisen käyttöpäivän tuotteiden hinta on pudotettu 30 %.

Takavuosina kaikki myymättä jääneet tuotteet jouduttiin laittamaan biojätteisiin. Pari vuotta sitten Evira kuitenkin höllensi linjaustaan ja antoi kaupalle mahdollisuuden ruokahävikin lahjoittamiseen.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 11, 15

Energiakulujen karsinnassa Keskimaa on kunnostautunut viimeisten kolmen vuoden aikana. Energiansäästö onkin ollut yksi keskeinen ruoan halpuuttamisen mahdollistaja. Kuluja karsimalla  Prismoissa, S-marketeissa ja Saleissa ja voitu pudottaa tuotteiden kuluttajahintoja.

Vuonna 2013 Keskimaan vertailukelpoinen sähkön kulutus pieneni 6,4 % ja lämmön kulutus peräti 20,6 %. Vuonna 2014 vastavaat luvut olivat miinuksella 6,7  ja 9,2 prosenttia. Tänä vuonna on energiankulutuksesta nipistetty edelleen: tammi-syyskuussa sähkön kulutus - 6,2 % ja lämmön kulutus - 12,3 %.  

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 10, 15

Keskimaassa ympäristöasiat alkoivat näkyä konkreettisesti arkipäiväisessä tekemisessä 1990-luvulla.  ”Ympäristön huomioiminen korostuu kaikilla eri sektoreilla päivittäistavaramyynnistä ravintoloihin, hotelleihin ja liikenneasemiin. Monella saralla olemme olleet edelläkävijöitä”, Keskimaassa arvioitiin vuonna 1997.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 09, 15

Professori Markku Kuisma kiteyttää tuoreessa Osuustoiminta-lehdessä oivallisella tavalla osuustoiminnallisen yrityksen erityispiirteet. Tässä suora lainaus jutusta:

Kapitalismi 1800-luvun asussaan pakotti uudenlaisiin yhteiskunnallisiin toimintatapoihin, muuten luvassa oli kylmää kyytiä ja liian armotonta menoa pienelle ihmiselle.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 08, 15

Keskimaan hotellit ja ravintolat ovat viime vuosina nousseet palkintosijoille monissa asiakkaiden arvioihin perustuvissa vertailuissa ja kilpailuissa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 08, 15

Keskimaa on ollut viime vuosikymmeninä monta kertaa mukana vahvistamassa omalta osaltaan Jyväskylän yliopistoa. Keskimaan 100-vuotishistoriakirjan kirjoittanut yliopiston historian laitoksen dosentti Jorma Wilmi kokosi teokseen esimerkiksi professuurit, joiden rahoituksessa Keskimaa on ollut mukana:

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 07, 15

Jouluaatto on monille keskimaalaisille työpäivä. Vuosi sitten Keskimaan henkilöstölehdessä kurkistettiin muutaman toimipaikan aattopäivään. Tässä juttu kokonaisuudessaan:

Jouluaattoaamun sarastaessa S-marketin ovet avataan normaaliin tapaan kello 7. Asiakkaita on harvakseltaan ensituntien aikana.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 07, 15

Keskimaassa on pitkät perinteet palvelualalle työntekijöitä kouluttavien oppilaitosten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Keskimaan yleisimpiä ammattinimikkeitä ovat myyjä, kokki ja tarjoilija. Sujuvalla oppilaitosyhteistyöllä halutaan varmistaa, että näihin ammatteihin saadaan osaavaa väkeä myös tulevaisuudessa. Ammatillinen koulutus ja osuuskauppa toimivat yhdessä muun muassa liiketalouden (merkonomiopiskelijat), logistiikan, hius- ja kauneudenhoitoalan (kosmetologit, parturi-kampaajat) sekä tekstiili- ja vaatetusalan (vaatturit, vaatetusompelijat) kanssa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 05, 15

Vuoden 1972 marraskuussa avattu legendaarinen Seppälän Prisma siirtyy muutaman kuukauden päästä historiaan uuden Prisman tieltä.

Myynnin ja asiakasmäärien jatkuvasti kasvaessa nykyistä Prismaa ehdittiin remontoida ja laajentaa moneen kertaan. Ulkoseiniä siirrettiin viiteen otteeseen:

1978

Jo muutama vuosi jättimäiseksi kuvaillun Prisman avaamisen jälkeen kävi selväksi, että myymälä oli liian pieni. Tilaa tarvittiin myös rauta- ja nouto-Prismalle, joten SOK:n koneosasto siirtyi viereiseen kiinteistöön.

1984

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 05, 15

Prisma-ketjun historia on osa Keski-Suomen, Jyväskylän ja Keskimaan historiaa: Suomen ensimmäinen Prisma avattiin Jyväskylän Seppälään marraskuussa 1972. S-ryhmässä oli ensimmäinen automarket avattu edellisvuonna Turun lähelle, mutta se oli nimeltään Sokos-autotavaratalo.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 03, 15

Meistä jokainen lienee kuullut kommentteja ABC-liikennemyymälöiden samankaltaisuudesta. Totta onkin, että ABC:llä toistuvat tietyt asiat. Ne voivat tuntua yllätyksettömiltä, mutta toisaalta asiakas myös tietää, mitä saa.

Vaan eipä tuo samanlaisuus aina pidä paikkaansa. Keskimaassa löytyy tästä pari oivallista esimerkkiä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 03, 15

ABC-ketjun kehittämisessä ja uuden konseptin synnyttämisessä 1990-luvun lopussa suurinta luomisen tuskaa koettiin nimen valinnassa. Nimen piti olla lyhyt, ytimekäs ja helposti mieleenpainuva. Arkkitehtikuvissa liikenneaseman pylonin päässä oli tyhjä kohta, johon monista ehdotuksista huolimatta ei tahtonut löytyä selkeää ykkösvaihtoehtoa. Joku nimi oli piirrokseen kuitenkin saatava, joten lopulta päätettiin kirjoittaa pylonin päähän A, B ja C.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 02, 15

Keskimaa avasi Keski-Suomen ensimmäisen ABC-liikennemyymälän Jyväskylän Keljonkankaalle huhtikuussa 2000. Avautuessaan se oli Suomen 9. ABC-liikennemyymälä. Samanaikaisesti se oli vasta toinen yksikkö, joka oli remontoinnin sijasta alun alkaen rakennettu ABC:ksi.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Jou 02, 15

Hirvaskankaan Esso oli 1990-luvulla nelostien tunnetuin taukopaikka ja valtakunnallinen käsite.

Esso avattiin elokuussa 1986. Yrittäjänä oli Mirja Solismaa, joka oli aiemmin työskennellyt  Hirvaskankaalla toisessa huoltamossa yli 20 vuotta.

Yhdeksän vuoden yrittäjätaipaleen jälkeen Solismaa ehdotti Keskimaalle kaupantekoa huoltoasemasta tontteineen. Sopimukseen päästiin: Esso Hirvaskangas siirtyi vuonna 1989 osuuskaupalle, jonka suunnitelmissa oli ryhtyä rakentamaan Essosta entistäkin suositumpaa nelostien liikenteen pysäyttäjää.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 23, 15

Jyväskylän Seppälässä vihreä teollisuushalli kätkee sisäänsä monta tarinaa suomalaisesta kauppahistoriasta.

Saarijärveläislähtöinen 73-vuotias Lauri Heinänen on kerännyt vuosien ajan kauppatavaraa. Harrastus alkoi vanhan museoauton ostamisesta vuonna 1972, kun ajokin ympärille piti hankkia kaikenlaista sota-ajan rekvisiittaa. Kerääminen vei miehen saman tien mennessään.

– Joskus tavaralöydöstä innostuu niin, että yöunetkin menevät, Lauri Heinänen myönsi Yhteishyvän jutussa toistakymmentä vuotta sitten.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 23, 15

Yksi joulunalusajan jännitysmomenteista on nyt ohitse: Sokoksen jouluikkuna on jälleen paljastettu. Jyväskylän keskustan Joulunavaus vetää vuosi toisensa jälkeen keskustaan tuhansia ihmisiä nauttimaan juhlatunnelmasta ja erilaisesta ohjelmasta. Sokoksen jouluikkunan paljastus kuuluu tapahtumaan yhtä erottamattomasti kuin kompassin tähden ja kävelykadun valojen syttyminen.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 20, 15

Keski-Suomesta tehtiin 2000-luvun alkuvuosina verkkosivusto, joka tuohon aikaan oli monipuolisin yksittäisen maakunnan historiaa, kulttuuria ja nykyisyyyttä esittelevä kokonaisuus verkossa. Useiden kymmenien artikkelien, yli tuhannen kuvan, ääninäytteiden ja lukuisten linkkien kautta rakentui kattava tietoaineisto Keski-Suomesta, kaukaa esihistoriasta nykypäivään.

Finnican Keski-Suomi –sivusto toteutettiin julkisen ja yksityisen rahan yhteistyöllä. Yksi rahoittajista oli Keskimaa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 20, 15

Keski-Suomen ensimmäinen S-market avattiin marraskuussa 1984 Suolahteen. Myymälä sai nimekseen S-market Suopursu. S-market-ketjun perustamisesta oli tehty valtakunnallinen linjaus, jota Keskimaa lähti pikimmiten toteuttamaan.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 18, 15

Keskimaa on vastikään avannut Sokoksen Mestarin Herkun verkkokaupan. Tarjolla on likimain Herkun koko valikoima, paikallisia erikoisuuksia, palvelutiskien tuotteita ja PikAterian ruoka-annoksia myöten. Ostokset voi tilata niin, että noutaa ne itse valmiiksi kerättyinä paikan päältä. Toinen vaihtoehto on, että ruokakassit tuodaan jakeluautolla suoraan kotiovelle. Jakelualue on parikymmentä kilometriä Jyväskylän keskustasta. Palvelu löytyy osoitteesta foodie.fi/keskimaa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 17, 15

Messu- ja kongressikeskus Jyväskylän Paviljongissa järjestetään vuosittain lähes tuhat erilaista tilaisuutta, joissa vierailee 350 000 kävijää.

Paviljongin kehittyminen nykymuotoonsa alkoi vuonna 1999, jolloin messujen näyttelytiloina toimineiden entisten tehdashallien yhteyteen valmistui uudisosa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 17, 15

Keskimaa on avannut kolme Prismaansa Jyväskylään parinkymmen vuoden välein. Viimeisin avaus tapahtui Palokassa vuoden 2010 helmikuussa sen jälkeen, kun Tradekalta ostettu Euromarket oli ennätysnopeasti muutettu Prismaksi.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 16, 15

Tänä päivänä kaupan tärkeä kilpailuvaltti on hinta. Keskimaassa hintapainotteisuus korostui jo 1970-luvun alussa Minimarket-myymälöissä. Samassa sarjassa kisasivat Tukolaiset Sparit ja A-marketit sekä keskolaiset Eka-hallit.

Vuoden 1971 toisessa Keskimaa-lehdessä tehtiin selkoa uudenlaisen myymälän toimintaperiaatteista:

”Joulukuussa 1970 avasi Keskimaa Puistokatu 15:ssä siihen asti omapalveluna toimineen elintarvikemyymälänsä nyt Minimarket-tyyppiseksi muutettuna. Samoin tehtiin kolme kuukautta myöhemmin Viitaniemessä, Kisakatu 17:ssä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 16, 15

Keskimaa aloitettua vuonna 1984 toimintansa maakunnallisena alueosuuskauppana,  oli 1 300 työntekijää saatava pikimmiten puhaltamaan yhteen hiileen, katsomaan kohti tulevaisuutta ja jättämään historia taakse. Toimitusjohtaja Kalevi Liukkonen korosti henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista listatessaan toiminnan painopisteet:

1. Keskimaan tavoitteena on kiinteisiin jäsen- ja asiakkuussuhteisiin perustuva kilpailukykyinen toiminta.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 10, 15

Keljon Prisman avaamisesta tuli lokakuussa kuluneeksi jo 21 vuotta. Avaus tapahtui samanaikaisesti Keljon Citymarketin kanssa 27.10.1994. Avajaiset sujuivat sulassa sovussa, mutta aiemmin oli käyty kovaakin kauppakisaa kaupungin kaavoittamista automarketien tonteista.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 09, 15

Moni jyväskyläläinen muistaa vielä kodinkoneliike HOTin.

Se avattiin näyttävästi, ison markkinointikampan saattelemana. Ensimmäisten päivien aikana asiakasmäärä nousi yli 35 000 ja avausmyynti ylitti kaikki odotukset.

Puolentoista vuoden päästä myymälä lopetettiin hiljaisesti. Kodinkonemarkkinoiden valtaus erikoisliikeketjulla floppasi alkumetreillään.

HOT oli SOK:n liiketoimintaa – ei siis Keskimaan, vaikka moni omistaja on vielä tänäkin päivänä siinä uskossa. Toki HOT liippasi läheltä Keskimaata, olihan kyse samasta kaupparyhmästä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 02, 15

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK oli 1970-luvulle saakka Suomen suurin teollisuuden harjoittaja. SOK:n tehtaiden henkilöstömäärä oli parhaimmillaan lähes 5 500, josta huomattava osa työskenteli maan merkittävimmässä teollisuuskeskittymässä Vaajakoskella.  

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 02, 15

Keski-Suomessa oli aikoinaan useita kymmeniä osuuskauppoja. Määrä vähentyi yhdistymisten myötä, mutta vielä 1980-luvun alussakin itsenäisiä osuuskauppoja Keski-Suomessa oli toistakymmentä. Maakunnallinen osuuskauppa Keskimaa syntyi 10 osuuskaupan samanaikaisen fuusion myötä vuoden 1984 alussa. Vastaavaan tapaan ryhdyttiin ns. alueosuuskauppoja perustamaan myös muualla Suomessa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 22, 15

Keskimaasta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten osuuskauppa elää ajassa. Keskimaa on moneen kertaan muovautunut uudelleen sen mukaan, minkälaisia tuotteita ja palveluja omistajat ovat kunakin aikana tarvinneet.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 22, 15

Moni muistaa lapsuudestaan myymälä- eli kauppa-autot. Lähitaloista kokoonnuttiin kylätien varrelle, pysäkiksi valitun maitolaiturin ympärille odottamaan kauppa-autoa, joka kulki kerran, pari viikossa. Parhaimmillaan Keski-Suomen eri pitäjissä liikennöi paikallisen osuuskaupan, Mäki-Matin sekä K-ryhmään kuuluneen kaupan autot: ostoksia pääsi tekemään likimain päivittäin, jos ei ollut tarkka siitä, minkä kaupparyhmän autosta oli kyse.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 21, 15

Keskimaa on ollut Keski-Suomessa päivittäistavarakaupan markkinajohtaja 20 vuotta. Historiallinen markkinaosuuden ykköspaikan valloitus tapahtui vuonna 1995, kun Keskimaa ohitti myyntiluvuillaan K-ryhmän Keski-Suomessa.

Keskimaan myynti kasvoi vuoden 1995 aikana peräti 7 %, mikä nosti markkinaosuuden yli 34 prosenttiin. Kasvu oli erityisen merkittävä siksi, että samana vuonna elintarvikkeiden hinnat laskivat Kuluttajatutkimuksen selvityksen mukaan EU:n jäsenyyden seurauksena koko maassa noin 11 prosenttia. Keskimaassa ruoka halpeni keskimääräistä enemmän eli 13,1 prosenttia.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 21, 15

Keskimaassa toimitusjohtajat ovat viime vuosikymmeninä vaihtuneet harvakseltaan. Vuosina 1960-2015, yhteensä 55 vuoden aikana, Keskimaassa on ollut vain neljä toimitusjohtajaa.

Tässä osuuskaupan omista julkaisuista koottuja tunnelmia Keskimaa-aikakauden alkaessa:

– Kun tulin Jyväskylään, aikamoinen pettymys oli kauppaverkosto ja ennen kaikkea henkilökunnan asenne. Ei ollut uskoa asiaan. Koulutuksesta piti aloittaa ja verkoston korjaamisesta. Mitään ei ollut tehty. Jo vuonna 1960 alkoikin toimihenkilöiden koulutus tarkoituksena lisätä myyjien ammattitaitoa. Henkilökunnan

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 20, 15

Tuula Otava on työskennellyt myyjänä Joutsan S-marketissa vuodesta 1985 lähtien. Näinä vuosina hän on saanut olla mukana näkemässä valtavan kehityksen, joka kauppatoiminnassa on tapahtunut.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 20, 15

Prisman rakentaminen Jyväskylän Seppälään oli 1970-luvun alussa hyvin kauaskantoinen hanke. Keskimaan toimitusjohtaja Pekka Prättälä ajoi läpi Jyväskylän ensimmäisen ja yhden Suomen ensimmäisistä automarkethankkeista, vaikka sillä riitti epäilijöitä monella suunnalla.

Nyt jo eläkkeellä oleva Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen kertasi automarketien jyväskyläläishistoriaa lehdessä 9.5.1996. Tuossa vaiheessa Jyväskylässä oli jo Seppälän Prisman lisäksi Keljossa sekä Prisma että Citymarket. Suunnitteilla oli Euromarket Palokkaan.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 19, 15

Myymäläautot olivat 1960- ja 70-luvuilla tärkeä osa osuuskaupan toimintaa. Autoilla kierrettiin pitkiä matkoja, päivien venyessä kellon ympäri. Pysähdyksiä saattoi olla päivän aikana kesäaikaan satakunta ja talvellakin useita kymmeniä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 19, 15

Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen puhui kymmenen vuotta sitten Keskimaan 90-vuotisjuhlaseminaarissa maailman muuttumisesta talouden näkökulmasta. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin on nähty, että monet Pehkosen ennakoimat asiat ovat käyneet toteen:

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 18, 15

Suomalaisten ruokatottumukset ja mieltymykset ovat muuttuneet Keskimaan 100-vuotisen taipaleen aikana melkoisesti.

1900-luvun alkupuolella elettiin omavaraistaloudessa. Maito saatiin omasta lehmästä, perunat ja vilja kasvoivat pellossa. Kaupasta tarvittiin etupäässä vain kahvia, sokeria ja suolaa. Ateriat koostuivat suolasilakan ja –lihan ohella keitoista, perunoista ja muista juureksista sekä puuroista. Lämmin ateria syötiin kolmesti päivässä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 16, 15

Keskimaa avasi vuoden 2004 viimeisenä päivänä Viitasaarelle ABC-liikennemyymälän, joka raivasi polkua uusiutuvien energioiden käytölle liikerakentamisessa. Vastaavissa mittasuhteissa ei Suomessa oltu aiemmin hyödynnetty uusiutuvia energiamuotoja.

Maalämmöstä, auringosta, tuulesta ja biomassasta energiansa saavan ABC:n ympäristöteknisten ratkaisujen toteuttamisessa Keskimaan kanssa yhteistyössä toimivat Jyväskylän yliopisto, Viitasaaren kaupunki sekä kauppa- ja teollisuusministeriö.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 15, 15

Viitasaarella osuuskauppatoiminta sai alkunsa Suovanlahdelta. Keitelepohjan kyläkulmalla oli jo aiemmin viritelty hanketta, samoin kirkonkylällä, mutta toteutukseen asti ehtivät ensimmäisinä suovanlahtiset vuonna 1916. Eipä tosin sekään yritys ehtinyt pitkäikäiseksi: toiminta hiipui viiden vuoden kuluttua, keskeiseinä syynä huonosti kaupaksi käynyt varastotavara sekä kalliilla hinnalla tehdyt jauho-, sokeri- ja kahviostot. Kun myyntiä jouduttiin tekemään tappiolla, koitti loppu muutamassa vuodessa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 14, 15

Hankasalmen keskustassa on tätä nykyä jo kolme osuuskauppakäytössä olevaa tai ollutta kiinteistöä: nykyisen S-marketin sekä kesällä tyhjilleen jääneen myymälän lisäksi kylänraitilla on vieläkin vanhempi osuuskaupparakennus päätien toisella puolella. Nämä kolme rakennusta kertovat osuuskauppatoiminnan pitkästä historiasta paikkakunnalla.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 13, 15

Keski-Suomen eteläisimmissä pitäjässä Kuhmoisissa osuuskauppa synnytettiin poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa, jo vuonna 1906. Muutaman vuoden jälkeen se kuitenkin lopetettiin, velkavastuidensa vuoksi liki konkurssitilaisena. Paikkakunnalla tätä neljän vuoden ajanjaksoa kuvailtiin jälkikäteen paikalliseksi osuuskauppakouluksi.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 02, 15

Jämsään perustettiin ensimmäinen osuuskauppa vuonna 1916. Kaupankäynti Jämsän Jokivarren Osuuskaupan nimissä alkoi seuraavan vuoden tammikuussa, kun oli ostettu Matti Järvisen kauppavarasto. Liiketila vuokrattiin toiselta yksityiskauppiaalta, Kalle Nisulalta.

Vuonna 1922 aloitettiin myynti Partalan kylällä ja vuosikymmenen lopulla kauppaa alettiin käydä myös Vaherissa, Puukkoisissa ja Juokslahdella, jossa oli ollut myös oma osuuskauppa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 01, 15

Valmiiksi pakattu liha alkoi ilmestyä Keskimaan kauppoihin 1970-luvulla. Lihan esipakkaamisessa Iso-Britannia oli tiennäyttäjä, mutta meillä ja muuallakin Pohjoismaissa kuluttajat suhtautuvat asiaan suurella varauksella, eikä vähittäiskaupassakaan valmiiksi pakatusta lihasta innostuttu.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Lok 01, 15

Keskimaan työntekijämäärä on 500-kertaistunut sadan vuoden aikana.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 30, 15

Jyväskylän Sokoksen valikoimat ovat ehtineet yli viiden vuosikymmenen aikana muuttua ja uudistua moneen kertaan. Tänä päivänä Sokos on profiloitunut pukeutumisen ja kauneuden tavarataloksi, mutta takavuosina se oli melkoinen sekatavarakauppa.

Pitkän uran myyjinä Sokoksella tehneet Pertti Rytkönen ja Yrjö Hiekkanen muistelivat Keskimaan henkilöstölehdessä vuonna 2008 Sokosta reilun kolmen vuosikymmenen takaa.   

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 30, 15

Syyskuun 21. päivänä tuli kuluneeksi 53 vuotta Jyväskylän Sokos-tavaratalon avaamisesta.

Keskimaassa uuden keskustoimipaikan suunnittelu alkoi heti sotien jälkeen, mutta voimakas inflaatio, pula kunnollisista rakennustarvikkeista sekä pelko tuloksen kääntymisestä tappiolliseksi jarrutti hanketta vuosien ajan. 1950-luvun lopulla todettiin, ettei Keskimaalla ole yksin varaa rakentaa ajan vaatimuksia täyttävää tavarataloa. Liikkeelle päästiin vasta, kun rakentaminen päätettiin toteuttaa Keskimaan ja SOK:n yhteistyöllä. Tontin omisti Keskimaa ja kiinteistön rakensi SOK.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 18, 15

Saarijärven seudulla osuuskauppatoimintaa viriteltiin 1910-luvulla monella suunnalla. Saarijärven Osuusliike avasi ovensa vuonna 1916. Seutukunnalla toimi myös Häkkilän Osuuskauppa, Mahlun Osuuskauppa, Pylkönmäen Osuuskauppa ja Kivijärven Osuuskauppa, joka Kannonkosken itsenäistyttyä omaksi kunnakseen vaihtoi nimensä Osuuskauppa Kivikannoksi. Yksi toisensa perään, vuosien 1929-1972 aikana, pienemmät osuuskaupat sulautuivat Saarijärven Osuuskauppaan. 1970-luvun puolivälissä se olikin Keski-Suomen osuuskauppapiirissä Keskimaan jälkeen toiseksi suurin osuuskauppa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 18, 15

Keskimaa on monta kertaa ollut suunnannäyttäjänä sekä S-ryhmässä että laajemminkin suomalaisessa kauppatoiminnassa. Suomen ensimmäisen Prisman avaaminen Seppälään oli tästä etulinjassa toimimisesta hyvä esimerkki 1970-luvulta. Seuraavan vuosikymmenen lopulla Keskimaa kunnostautui osuuskaupan omistajien etujen ja palvelujen, muun muassa bonusjärjestelmän kehittämisessä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 17, 15

Keskimaa sitoutui vuonna 2014 EU:n Elintarvikeketjun hyvien kauppatapojen periaatteisiin. Vapaaehtoisuuteen perustuvan rekisterin tavoitteena on huomioida kuluttajan intressit, korostaa hyviä kauppatapoja ja sopimusvapautta sekä edistää koko elintarvikeketjun kilpailukykyisyyttä alkutuotannosta kauppaan.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 17, 15

Muinoin viljelijät toivat kauppaan suoraan myytäväksi erilaisia tuotteita, esimerkiksi perunoita, jauhoja ja maitoa. Sittemmin teollistuminen ja kaupan vahva ketjuuntuminen siirsivät tavarapelin likimain kokonaan kaupan omien logistiikkakeskusten hoidettavaksi. Suora yhteys tavarantoimittajan ja vähittäiskaupan väliltä katosi, eikä paikallisia tuotteita omasta lähikaupasta juuri löytynyt – paitsi tietysti silloin, jos lähialueella sattui toimimaan iso valtakunnallinen elintarvikefirma.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 16, 15

Keskimaan vaajakoskelaiset osuuskauppajuuret juontuvat vuoteen 1918, jolloin perustettiin osuuskauppa Haapakoskelle, jona Vaajakoski vielä tuohon aikaan tunnettiin. Kun taajaman nimi vaihdettiin kolme vuotta myöhemmin, myös osuuskauppa muutti nimensä Vaajakosken Osuusliikkeeksi ja vuonna 1946 edelleen Osuusliike Vaajalaksi.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 16, 15

Keskimaan ravintolatoiminta viettää ensi vuonna 80-vuotisjuhlia.

Keskimaan ensimmäinen ravintola, jonka nimi oli kuvaavasti Ravintola n:o 1, avattiin osuuskaupan päätoimipaikan sivurakennuksessa vuonna 1936. Hyvän maineen saanut ravintola oli korkeatasoinen: palveluihin kuului  muun muassa oikeus väkevien alkoholijuomien anniskeluun.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 10, 15

Moni Keskimaan omistaja muistaa vielä ajan ennen nykyistä bonusjärjestelmää. 1,5 prosentin ostohyvitys otettiin käyttöön Keskimaassa vuonna 1970. Jokainen ostoista saatu kuitti piti pistää talteen keräyskuoreen. Ostohyvityksen sai, kun vähintään 1 000 markan edestä kertyneet kuitit toimitti myymälään. Ostohyvitykset laskettiin Keskimaan konttorilla, jonka jälkeen jäsenasiakkaalle lähetettiin myymälän kautta ostohyvityskortti. Mikäli jäsen halusi, ostohyvitys voitiin myös kirjata suoraan hänen tililleen säästökassaan.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 07, 15

1900-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana osuuskauppajärjestö ei onnistunut pysyttelemään kansakuntaa ravistelleiden ristiriitojen ja luokkataistelun ulkopuolella. Itse asiassa juuri SOK ja osuuskaupat muodostivat varsin kiihkeän poliittisen kamppailun kentän.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 07, 15

Äänekoskella osuuskauppatoiminnan vanhimmat juuret juontavat jäsenistöltään työläistaustaiseen edistysmieliseen osuuskauppaliikkeeseen. OTK-laiset Äänekosken ja Suolahden Osuuskaupat toimivat ensin itsenäisinä, ja sulautuivat 1960-luvulla Keski-Suomen tuon ajan vahvimpaan vähittäiskaupan harjoittajaan, Jyväskylässä pääpaikkaansa pitäneeseen Mäki-Mattiin.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 07, 15

Kangasniemellä osuuskauppatoiminta käynnistyi yhden miehen vaikutuksesta. Maatalousneuvojana pitäjää kiertänyt Kaarlo Kivi levitti osuuskunta-aatetta niin pontevasti, että osuuskaupan perustava kokous saatiin koolle vuoden 1906 lopulla. Kaupankäynti alkoi seuraavana vuonna. Kangasniemen Osuuskaupan viettäessä 50-vuotisjuhlaansa vuonna 1957 osuuskaupalla oli 11 myymälää, kirjakauppa, huoltoasema, ravintola ja leipomo. Yhteiskunnan rakennemuutos iski myös Kangasniemelle. 1980-luvun alussa myynti polki paikoillaan, eikä poistoja voitu tehdä täysimääräisinä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 07, 15

Karstulan ensimmäinen osuuskauppa perustettiin jo vuonna 1907. Kuten moni muukin enemmän innolla kuin taidolla pystyyn polkaistu osuuskauppa, se meni pian vararikkoon.
Vuoden 1918 lopulla tehtiin uusi yritys. Kirkonkylän liike avattiin seuraavana keväänä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 07, 15

1980-luvulla, maakunnan kattavan alueosuuskaupan syntymisen jälkeen Keskimaassa lähdettiin määrätietoisesti kehittämään jäsenille tarkoitettuja etuja ja palveluja. Seuraavien vuosikymmenten menestyksen keskeisimmäksi selittäjäksi onkin arvioitu sitä, että Keskimaa onnistui hyvässä etuajassa muuttamaan osuuskauppaan liitetyn vanhakantaisen jäsenyysajattelun tulevaisuuteen suuntaavaksi asiakkuusajatteluksi.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Syy 07, 15

Vuosikymmenien ajan kauppatoiminta perustui ojentamispalveluun: tiskin takana seisoivat valkoisiin takkeihin sonnustautuneet myyjät, jotka pakkasivat ja ojensivat asiakkaalle hänen pyytämänsä tuotteen yksi kerrallaan.
1960-luvun alkupuolella itsepalvelu kaupoissa alkoi yleistyä. Asiakas laskettiin korin kanssa kiertelemään hyllyjen väliin ja hypistelemään tuotteita omatoimisesti.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Elo 31, 15

40 vuoden työrupeaman osuuskaupassa tehnyt Raija Piispanen muisteli menneitä Keskimaan henkilöstölehdessä muutama vuosi sitten.

Raijan ensimmäinen työpaikka oli Osuusliike Kivikannon Kannonkosken myymälän Matkabaarissa vuonna 1964. Opiskelu Jyväskylän kauppaoppilaitoksessa avasi kesälomittamisen jälkeen ovet Kivikannon konttoriin ja vakituiseen pestiin.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Elo 30, 15

Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan suunnalla osuuskauppatoiminta sai alkunsa 1900-luvun varhaisina vuosina.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Elo 28, 15

Suomessa elettiin kovia aikoja 76 vuotta sitten. Sodan enteitä oli ilmassa pitkin syksyä 1939. Marraskuun viimeisenä päivänä aluevaatimuskiistat kärjistyivät sodaksi Suomen ja Neuvostoliiton välille.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Elo 27, 15

Keski-Suomen ensimmäiset osuuskaupat perustettiin vuonna 1904. Etujoukoissa oltiin Keuruun Haapamäellä, jossa osuuskauppatoiminta aloitettiin vanhassa kestikievarirakennuksessa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Elo 27, 15

Ansaittuja eläkepäiviään viettävä Raili ”Rallu” Moilanen valmisti yli 30 vuotta kestäneen Keskimaa-uransa aikana reilusti yli sata tuhatta pizzaa. Ennen eläkkeelle jäämistään hän laski, että työpäivässä pizzoja valmistuu vähintään 15, mikä tekee vuodessa 3 630 kappaletta ja 30 vuodessa 108 900.

– Tulin Keskimaalle suoraan ammattikoulusta. Ensimmäinen työpaikkani oli Sokoksen yhteydessä sijainnut Homenokka, joka vaihtoi vähän myöhemmin nimensä Kukkopojaksi. Rossoon tulin heti, kun se Jyväskylään rantautui vuoden 1984 lopulla, Rallu kertoi.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Elo 11, 15

Jyväskylän Sokoksen Mestarin Herkkua suunniteltaessa 1960-luvun alussa, lähdettiin alusta pitäen siitä, että tavaratalo tarvitsee vetonaulakseen Jyväskylän tasokkaimman elintarvikemyymälän. Keskimaan toimitusjohtaja Pekka Prättälä ymmärsi, että asiakkaiden laatu- ja valikoimaodotukset elintarvikekaupassa tulevat kasvamaan. Hän haki elintarvikeosastolle mallia Lontoon kuuluisasta Harrods’in tavaratalosta. Yksi erikoisuus oli esimerkiksi juustopuoti, jollainen löytyi 1960-luvun alussa Jyväskylän lisäksi vain Helsingin Stockmannilta.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Elo 07, 15

Jyväskylän Sokoksen Mestarin Herkku on toiminut samalla liikeidealla jo pitkästi yli 50 vuotta. Vuosikymmenten saatossa siitä on muodostunut aito keskisuomalainen brändi, johon liittyy vahvoja mielikuvia. Kattavan päivittäistavaravalikoiman lisäksi Mestarin Herkun valtteja ovat palveluosaaminen, palvelutiskit sekä oma keittiö, jossa valmistetaan päivittäin valtavat määrät ruokaa.

Rôtisseurs-kilpi parhaalle

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Elo 03, 15

Pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtiputaalla Keskimaan juuret juontuvat vuoteen 1959, jolloin perustettiin Osuuskauppa Kotikunta korvaamaan pitäjässä aiemmin toimineet pienemmät osuuskaupat. 

Kaupankäynti alkoi perustamisvuoden keväällä 1959 kirkonkylässä vuokratiloissa. Jo vuoden kuluttua valmistui uusi keskustoimipaikka, joka oli tuolloin yksi maamme suurimpia puurakenteisia liiketiloja. Avajaisten aikaan eräs runonikkari innostui riimittelemään: ”Onneksi olkoon Kotikunta, se ei ole enää unta. Että liikkeellä on nyt oma talo, kirkkaana säihkyy mainosvalo.”

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hei 31, 15

Itsepalvelu alkoi yleistyä nopeasti Suomen vähittäiskaupassa 1960-luvulla kaikissa kaupparyhmissä. Vuoden 1970 lopussa maassamme oli kaikkiaan noin 16 000 myymälää, joista runsas neljäsosa oli siirtynyt itsepalveluun. Viisi vuotta myöhemmin, 1970-luvun puolivälissä itsepalvelu oli otettu käyttöön jo joka toisessa elintarvikemyymälässä.
Muutokseen kannusti myynnin kasvaminen:

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hei 29, 15

1900-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana osuuskauppajärjestö ei onnistunut pysyttelemään kansakuntaa ravistelleiden ristiriitojen ja luokkataistelun ulkopuolella. Itse asiassa juuri SOK ja osuuskaupat muodostivat yhden kiihkeimmistä poliittisen kamppailun kentistä.
Muutamassa vuodessa osuuskauppaväki ryhmittyi kahteen erimieliseen leiriin. Toista näkökantaa edustivat porvarillisesti ajattelevat maaseudun tilalliset ja kaupunkilaiset, toista sosiaalidemokraattisesti suuntautunut työväestö. 

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Kes 03, 15

Keski-Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet osuuskaupassa vuosikymmeniä kestäneen työuran. Heistä yksi on ansaittuja eläkepäiviä viettävä Martti Kirvesoja, jonka työ Keskimaassa alkoi asiapoikaharjoittelijana ja eteni vastuullisiin esimiestehtäviin.

Martti Kirvesojan ensimmäisen työpaikka oli Keskimaan Tikkakosken myymälässä syksyllä 1960. Hän oli silloin rippukouluikäinen.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Kes 02, 15

Viitasaarella toiminut Sisämaa oli yksi Keskimaahan vuoden 1984 alussa liittynyt osuuskauppa.

”Tilanne oli vaikea. Myymälöitä oli jouduttu sulkemaan ja taloustilanne oli heikko, kuten kaikissa muissakin maakunnan osuuskaupoissa, lukuunottamatta pelastavana enkelinä toiminutta Keskimaata”. Näin muisteli paikallisosuuskaupan tilannetta Sisämaan hallintoneuvoston puheenjohtaja toiminut Eero Hautsalo reilut kymmenen vuotta sitten Viitasaaren ABC:n avajaisten aikaan.

Talousahdingosta huolimatta fuusiopäätös oli vaikea. 

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Toukokuu 22, 15

Keskimaa maksaa omistajilleen touko- ja kesäkuussa ylijäämänpalautusta ja osuusmaksun korkoa yhteensä lähes 2,6 miljoonaa euroa. Ne tuovat tärkeää ostovoimaa maakuntaan ja puhdasta tuottoa suoraan omistajien tileille.

Ylijäämänpalautus on osuuskaupan tapa jakaa syntyviä voittovaroja omistajilleen. Keskimaassa päätös ylijäämänpalautuksesta tehdään vaaleilla valittujen edustajiston jäsenten toimesta joka vuosi erikseen. Kyse ei siis ole Bonuksen kaltaisesta jatkuvasta edusta.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Toukokuu 20, 15

Tulipalo on koetellut Keskimaata 100 vuoden aikana muutamaan otteeseen. Tuhoisimpia ovat olleet pääliikkeen palaminen 1930-luvun alussa sekä ravintola Ukkometson tulipalo vuonna 1981.

Kauppatoiminta Keskimaan keskustoimipaikassa Jyväskylän Asemakadun ja Kauppakadun kulmauksessa järkkyi pahemman kerran marraskuisena aamuna 1932. Tuli tuhosi myymälärakennuksen varastoineen ja kalustoineen hetkellä, jolloin varastot olivat tännä tavaraa joulusesonkia varten. Liekit pääsivät valloilleen kangasosaston lähivarastosta, viranomaisten mukaan lämmitysuunista tai sähköjohdosta.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Toukokuu 19, 15

S-ryhmään kuuluu tätä nykyä parikymmentä alueosuuskauppaa sekä muutamia pienempiä paikallisosuuskauppoja. Isot alueosuuskaupat ovat rakentuneet nykyiseen muotoonsa monien fuusioiden kautta.

Keski-Suomessa poikkeuksellista on se, että maakunnan rajat ja alueosuuskaupan toimialue ovat likimain yhtenäiset. Keski-Suomessa osuuskauppa tekee vain kaksi poikkeamaa: Keskimaa toimii  myös Kangasniemellä, vaikka kunta sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Keski-Suomeen kuuluvassa Kinnulassa S-palveluista vastaa puolestaan Kokkolassa pääpaikkaansa pitävä KPO.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Toukokuu 18, 15

Keskimaan omiin julkaisuihin on ollut tapana tehdä juttuja perheistä ja henkilöistä, jotka ovat asiakasomistajaksi liittyessään ylittäneet tietyn rajapyykin. Tässä muutamia tarinoita lyhennettynä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Toukokuu 15, 15

Liekö tässä kuvassa mukana sotarintamalta kotipilttuuseen palannut hevonen?

Osuuskaupassa tavaroiden kuljetus tapahtui ennen autojen aikaa pääosin hevosilla. Sotavuosina toimintaa vaikeutti se, että osuuskaupastakin olivat parhaat hevoset puolustusvoimien apuna rintamalla palvelemassa maataan.

Hengissä selvinneet hevoset palautettiin sodan jälkeen omistajilleen. Kerrotaan, että juna-asemalta monet nelijalkaiset ottivat äkkilähdön ja laukkasivat yhtä soittoa kotiportille saakka. Tie kotiin oli useidenkin sotavuosien jälkeen hevosten muistissa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Toukokuu 13, 15

Hankasalmen Osuuskaupan laajennetun päämyymälän tupaantuliaisissa joulukuussa 1928 paikallinen opettaja ja pitäjähistorian tallentaja Eevert Laitinen tervehti uutta rakennusta osuuskauppa-aatteen paloa hehkuen:

Terve, talo uhkea,
koti kaunis liikkeen oman!
Terve osuustoiminta,
voimistaja voimattoman!
Pieni tami, suuri vihdoin puu;
pienet purot, laaja virran suu.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Huh 13, 15

1960-luvulla Keski-Suomessakin elettiin voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Maanviljelys säilytti edelleen asemansa pääelinkeinona, mutta yhä useammat hankkivat toimeentulonsa tehtaista ja tuotantolaitoksista.

Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä ihmiset muuttivat maalta kirkonkyliin, kauppaloihin ja kaupunkeihin. Nopeimmin kasvoi Jyväskylä, jossa kaupunkimaisemaa alkoivat yhä näkyvämmin hallita suuret kerrostalot. Myös Äänekoskelle, Suolahteen, Jämsään ja Jämsänkoskelle muutti runsaasti väkeä.

 

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 12, 15

Harva hotelli onnistuu valloittamaan asiakkaidensa sydämet niin totaalisesti kuin Solo Sokos Hotel Paviljonki. Kesällä 2012 avattu hotelli on lähtenyt rakentamaan omaa tarinaansa ensimmäisestä ovien avauksesta lähtien, singahdettuaan maamme hotellikartalle tavalla, joka etsii vertaistaan.  

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Mar 12, 15

Keskimaan hallinnossa on haluttu aina edistää toimialueen tasapuolista kehittämistä, vakuutti Laukaan Osuuskaupan perustajajäsen Keskimaan 60-vuotisjuhlalehdessä vuonna 1975.

– Kyllä se oli kylmä kyyti. Sormet ja varpaat siinä meinasi paleltua, kun täältä Laukaasta ajoin polkupyörällä Keskimaan hallintoneuvoston kokoukseen.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hel 27, 15

Keskimaalla on Jyväskylässä kolme hotellia. Joukon keskimmäinen on Original Sokos Hotel Alexandra Hannikaisenkadun varrella. Sen tarina alkaa vuodesta 1973, jolloin hotellin vanhimmassa osassa Asemakadun varrella aloitti yksityinen Raatihotelli.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hel 26, 15

KUVA: Keskimaan 90-vuotisjuhlamessuilla lokakuussa 2005 vieraili yli 30 000 asiakasomistajaa. Kaksipäiväisten messujen aikana kului mm. 17 600 leivosta, 210 kiloa kahvia ja 12 500 ilmapalloa.

Keskimaan omistavat keskisuomalaiset ihmiset. Sata vuotta sitten perustajajäseniä oli 25. Nyt Keskimaalla on omistajia yli 117 500. 

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hel 24, 15

1930-60-luvuilla noin neljäsosa Keskimaan myynnistä syntyi tuotteilla, jotka oli valmistettu SOK:n omissa tehtaissa. Omalla tuotannolla haluttiin varmistaa tuotteiden saatavuus, laatu ja edullinen hintataso sekä edesauttaa kotimaisen teollisuuden kehittymistä. SOK oli pitkään, 1970-luvun alkuun saakka Suomen merkittävin kotimarkkinateollisuuden harjoittaja.

SOK:n suurimmat teollisuuslaitokset olivat Helsingissä ja Vaajakoskella, joka tosin tunnettiin vielä Haapakosken nimellä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hel 19, 15

Kaikki entiset työntekijät kutsuttiin Jyväshovin 70-vuotisjuhliin vuonna 2008. Leila Piesanen, Maija Viinikainen, Helmi Karvonen ja Seija Ässämäki kertoivat työskennelleensä aikanaan Jyväshovin keittiössä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hel 18, 15

Usean vuosikymmenen ajan osuuskauppojen myymälät olivat todellisia yleismyymälöitä. Elintarvikepuoli oli jaettu leipä- ja maito-, liha- sekä sekatavaraosastoon. Liha paloiteltiin kokonaisista ruhoista, jauhot mitattiin isosta laarista pusseihin ja maito laskettiin asiakkaan omaan astiaan.

Asiakkaat saivat ruoan lisäksi kaupasta paljon muuta tarvitsemaansa, esimerkiksi rakennustarvikkeita, kankaita ja vaatteita. Maaseutumyymälöissä tietenkin myös apulannat, siemenviljat ja muut maatalouden tuotteet kuuluivat valikoimiin.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hel 18, 15

Keskimaan myymälät olivat aina 1960-luvulle saakka sekatavarakauppoja, joissa leveät tiskit erottivat asiakkaat niin myyjistä kuin tavaroistakin. Tiskillä seisoi suuri kassakone, kahvimylly ja vaaka.

Tiskin alta olivat ulosvedettävät laarit, joista sokeri, kahvi ja jauhot kauhottiin paperipusseihin punnittavaksi. Kuivatavaran säilytyksessä ei ollut ongelmia, mutta kuumina kesäpäivinä voi ja sillit saattoivat joskus härskiintyä.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hel 07, 15

Jyväskylän Osuuskaupan eli nykyisen Keskimaan ensimmäinen myymälä avattiin 27.8.1915 Jyväskylän Kauppakadun ja Kilpisenkadun kulmauksessa sijainneen Kansallis-Osake-Pankin talon kivijalkatasossa Kilpisenkadun puolella. Yksinkertaisesti kalustetut tilat käsittivät myymälän lisäksi kellarin ja kaksi varastomakasiinia.
Asiakas- ja tavaramäärä kasvoi nopeasti. Jo ensimmäisen täyden toimintavuoden jälkeen myymälää laajennettiin vuokraamalla kiinteistöstä lisää tilaa.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Hel 05, 15

Rosso-ravintoloissa kyseltiin pari vuotta sitten asiakkailta unohtumattomimpia Rosso-muistoja. Niitä on yhteistyössä Hotelli- ja ravintolamuseon kanssa koottu kirjaan, joka kertoo Rosson paikasta suomalaisten sydämissä jo viidellä vuosikymmenellä.

Jyväskyläläisten asiakkaiden kokemuksista Herkullisia kohtaamisia viideltä vuosikymmeneltä -kirjaan on tallennettu muun muassa nämä kaksi tarinaa:

Rosso oli myös nuorison suosiossa. Kun saimme rahaa, lähdimme porukalla Rossoon. Ostimme isot ihanat pizzat ja söimme paljon ketsupin ja sinapin kera kera!

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Tam 20, 15

Osuuskauppa Keskimaan juuret juontuvat vuoteen 1915, mutta osuuskauppafuusioiden kautta tarina kulkee vieläkin kauemmas vuosisadan alkuun. Vuonna 1904 toimintansa aloittivat Haapamäen, Multian sekä Luhangan ja Putkilahden osuuskaupat. Sittemmin ne sulautuivat suurempiin naapuriosuuskauppoihin ja edelleen Keskimaahan. Suomen itsenäistymisen vuosikymmenellä Keski-Suomessa perustettiin osuuskauppa lähes jokaiseen kuntaan, suurempiin pitäjiin useampiakin.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Tam 16, 15

Keskisuomalaisten oman osuuskaupan nimi on vaihdettu 100 vuoden aikana viiteen otteeseen:

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva
Tam 12, 15

Joukko Jyväskylän opettajaseminaarin lehtoreita ja kaupungin virkamiehiä kokoontui toukokuun 7. päivänä vuonna 1915 kaupunginkamreeri Anton Heinosen Helmi-rouvan nimipäiville. Päivänsankari oli muutaman kutsuvieraan tavoin ollut jo edellisen vuoden keväästä lähtien jäsenenä toimikunnassa, jossa oli pohdittu puolueettoman osuuskaupan perustamista. Helmi-rouvan nimipäivillä seminaarinjohtaja Nestor Ojala hämmästeli asian vatvomista, kun samaan aikaan yksityisissä kaupoissa tavaroiden saanti vaikeutui ja hinnat nousivat.

Käyttäjän Kristiina Tammitie kuva