Skip to main content

Saarijärven seudulla osuuskauppatoimintaa viriteltiin 1910-luvulla monella suunnalla. Saarijärven Osuusliike avasi ovensa vuonna 1916. Seutukunnalla toimi myös Häkkilän Osuuskauppa, Mahlun Osuuskauppa, Pylkönmäen Osuuskauppa ja Kivijärven Osuuskauppa, joka Kannonkosken itsenäistyttyä omaksi kunnakseen vaihtoi nimensä Osuuskauppa Kivikannoksi. Yksi toisensa perään, vuosien 1929-1972 aikana, pienemmät osuuskaupat sulautuivat Saarijärven Osuuskauppaan. 1970-luvun puolivälissä se olikin Keski-Suomen osuuskauppapiirissä Keskimaan jälkeen toiseksi suurin osuuskauppa. Myynti alkoi kuitenkin vuosikymmenen edetessä heikentyä, ja tilanne paheni 1980-luvulle tultaessa. 29.10.1983 tehtiin päätös fuusioitumisesta osaksi maakunnalliseksi kasvavaa Keskimaata.

35 vuotta Saarijärven Osuuskaupan ja Keskimaan luottamustehtävissä toiminut Pekka Mattila muistelee Keskimaan 100-vuotishistoriakirjassa menneitä aikoja saarijärveläisellä puheenparrella:

– Saarijärven Osuuskauppa ol yksityisliikkeije ja E-liikkee jaloissa. Siltä vaajittiin, että osuuskaupasta pittää saaha halapaa tavaraa ja hyvveä palavelua, mutta kukkaan ei siihe sittouvu. Kun ossuuskaupassa ol tarjouksia, mietittiin leikkispäiten, että olis helepompi antoa kymppi ossuuskaupan ovella ja sannoa, että mää tuonne K-kauppaan ostamaa. Ossuuskaupan myyjälle jopa naureskeltii, ettei sen tarvihe tehä mittään eikä se tienny oikei mittää. Se koulutus ei ossuuskaupan kentässä ollukkaa siihe aikaa mitenkää riittävä.

Vuonna 1976 tulosta tehtii linjalla lus miinus nolla. Jäläkikätteen arvioije kauppa ol suorastaa

suoritustilassa. Sillon sitä tilannetta ei tajunnu. Ku remonttia alettiin tehä, niin pankitkaa ei antanneet enneä lainoa. Vakkuutusyhtiöltä soatii remonttirahat. Vähä syväntä kylymäs, ku pantiin viije milijoona markan velekakirjaa neljä miehe ja toimitusjohtaja nimet! Huonostiha siinä olis käyny, ellei vuonna 1983 ne viisaat miehet ois soaneet aikaseks tätä alueossuuskauppoa.

En ollu ite mukana vuusioneuvotteluissa. Hallituksessa ol varmaa epäröeviä kantoja. Hallintoneuvostossaki ol kovvoa polemiikkia: tähä ee lähetä, se o herroje touhua! Ja että Keskimaa toimi Jyväskylässä, olsoarjärveläiste vinkkelistä huono asija. Ensimmäine peleko ol, että jeähää jalakoehi. Ja että männöö palavelut. Omasta näkövinkkelistä ei osattu ymmärtöä yhteiskuntarakentee ja tilantee muuttumista.

Ei ainakkaa osattu ennakoija, ku ei taijettu oikee pysyä ies mukana siiheastisessa kehityskulussa!

Kristiina Tammitie

Kirjoittaja Kristiina Tammitie

Lisää kirjoittajalta Kristiina Tammitie