Skip to main content

Hankasalmen keskustassa on tätä nykyä jo kolme osuuskauppakäytössä olevaa tai ollutta kiinteistöä: nykyisen S-marketin sekä kesällä tyhjilleen jääneen myymälän lisäksi kylänraitilla on vieläkin vanhempi osuuskaupparakennus päätien toisella puolella. Nämä kolme rakennusta kertovat osuuskauppatoiminnan pitkästä historiasta paikkakunnalla.

Hankasalmen Osuuskaupan liiketoiminta käynnistyi kesällä 1916. Kirkonkylän kanssa samaan aikaan avattiin myymälä Niemesjärvelle, josta ajatus paikallisen osuuskaupan perustamisesta oli alun perin lähtenyt liikkeelle. Lähivuosina myymälä avattiin myös Säkinmäkeen, Sauvamäkeen ja Hankasalmen asemalle, jonne siirtyi myös liikkeen konttori vuonna 1919.

Kärkkäälään ja Ristimäkeen avattiin uudet myymälät heti 1920-luvun alussa. Kaupankäynti ulotettiin vuonna 1927 Konneveden puolelle ja kahden vuoden kuluttua Pieksämäen Venetmäkeen.

Hankapohjaksi nimensä vaihtaneella osuuskaupalla oli vuonna 1940 yhteensä 14 myymälää,  työntekijöitä kolmisenkymmentä, jäseniä lähes 2 000 ja myynti noin 15 milj. markkaa (nykyrahassa noin neljä miljoonaa euroa). Vuosikymmenen lopulla osuuskaupan jäseniä palveltiin edellä mainittujen kylien lisäksi Kangasniemen Rutakoskella ja Konneveen Särkisalossa sekä omassa pitäjässä Hytölässä, Venekoskella, Armisvedellä, Murtoisissa ja Hänniskylällä.

Hankapohjan hallintoneuvoston puheenjohtajana toiminut Toivo Korhonen muistelee Keskimaan 100-vuotishistoriakirjassa 1980-luvun alkua, jolloin alueosuuskauppoja oltiin perustamassa:

– Hankasalmi oli aluefuusion kynnyksellä taloudellisesti hyvässä kunnossa. Tarkalla taloudella oli pärjätty. Matti Mykkäsen (toimitusjohtaja) kanssa meillä molemmilla oli sama näkemys: myö pärjättäisiin itsenäisenä tulevaisuuteen kuka ties kuinka kauaksi, mutta kun nyt on kysymys koko ryhmän yhtenäisyyvestä, niin päätettiin, että me ollaan tässä mukana. Oltiin maakuntaosuuskaupan takana.

Hankapohja oli harvinainen osuuskauppa 1980-luvun alussa, sillä se tuotti ylijäämää. Maakuntaosuuskaupan perustaminen nähtiin kuitenkin aiheelliseksi. Siihen mukaan lähtemistä käsiteltiin kahdessa osuuskuntakokouksessa syksyllä 1983.

– Siellä ensimmäisessä osuuskuntakokouksessa, jossa tätä asiaa käsiteltiin, oli aika vähän väkeä.

Siellä oli yksi lehtiavustaja, nimeltään Liimatainen. Niin se huomas, että tässähän voijaan tehä vallankaappaus aika pienillä voimilla. Toiseen kokoukseen se oli värvänny Kynsveen puolelta kymmenkunta miestä. Hyö olivat sopineet vastustavansa fuusiota. Ja heillä olisi riittänyt voima siinä kokouksessa. Mutta kun me huomattiin kokouksen alussa, että tänne tuli tämmösiä kavereita, niin ei muuta kuin kiireesti sieltä konttorista värväämään väkeä apujoukoiksi. Tällä tavalla me pelastettiin se homma. Äänestettiin, mutta jäivät hopialle.

Kyllähän meijän päätöksestä tuli pikkusen lunta tupaan, mutta kuitenkin yllättävän vähän. Tämmösiä vanhoja, perinteisiä osuuskauppamiehiä. Sitä nurinaa oli. Että kun ei ole omaa osuuskauppaa. Mutta kun ne rupes näkemään, että miten tässä mennään, niin se nurina loppu siihen. Tänä päivänä luulen hankasalmelaisten olevan yhtenäisinä alueosuuskaupan takana. Kukaan ei enää muuta muistele, sillä meillä on palveluverkosto ihan hyvä, Toivo Korhonen toteaa teoksen sivuilla.

Kristiina Tammitie

Kirjoittaja Kristiina Tammitie

Lisää kirjoittajalta Kristiina Tammitie